perjantai 11. syyskuuta 2015

5. Syke

Humaltuneen rajani piirtyessä nahkaisen sohvan selkänojaan, 
   Kuolen hiljalleen ajatellessa elämää
Sykettä ympärilläni, hymyä
    Osaan hymyillä? 
     Osaan hengittää vielä?
Vaikka enemmän toivon että eutanasia olisi sallittu Suomessa ja voisin mennä lääkärille pyytämään armokuolemaa. 
   Musiikin pauhatessa, se sama hiljaisuus syö sisintäni. 
         Jäytää luitani, hiljalleen. 
      Enkä tiedä pitäisikö minun hengittää syvään vai kokeilla huomenna tappava annos lääkkeitä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti